Kuvia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tänään pestiin ja föönattiin neiti. Ulkona olikin sitten aika märkä keli, niin kastuipa tuo turkki kuitenkin!

Touhuja..

Viikon verran on nyt Keira meillä asustellut.. Dakon kanssa on tutustuminen hyvässä vauhdissa. Dako ei ole ihan helpoimmasta päästä hyväksymään uusia kavereita. Nyt kuitenkin ollaan varovaisesti pidetty heitä aina yhdessä kun Keira on suht iisisti. Se saa välillä sellaisia hepuleita, että silloin on viisaampi päästää Dako esim ulos. Dakon hermo ei ehkä vielä kestä pennun hampaita hännässänsä :) Pihalla on jo Dakokin ilmaissut kiinnostuksensa leikkimiseen ja ulkona on ihan ok jos Keira vähän pomppii vasten ja riehuu. Silti, samalle hiiriapajalle ei ole asiaa. Myöskin Dakon oma-kieltämättä hieno- matkalaukkupeti, on Dakon omaisuutta. Kuitenkin olen yllättynyt miten hyvin se on suhtautunut. Olen varma että ikinä ei sille asteelle päästä, että heidät voisi samaan tarhaan jättää, etenkin jos siellä on oikeita luita, ei, ei.. mutta hyvä jos muuten oppisivat keskenään olemaan!
Rita on Keiran kanssa tosi kiltisti. Keira pomppii kuonoa nuolemaan ja tykkää selvästi Ritasta. Hassu vanha mummo-koira tuo Rita!
Nemo on ilmeisesti järkyttynyt Keiran pienuudesta, eikä uskalla edes katsoa siihen päin. Se usein kääntää päänsä toiseen suuntaan kun Keira kulkee ohi. Tai sitten se ei halua pentua riehumaan luokseen..mene ja tiedä..

Ollaan alettu harjoittelemaan perus-tottista, temppuja, näyttelyjuttuja. Pieniä harjoituksia pitkin päivää. Usein sitten illalla lasten mentyä nukkumaan, on Dakon ja Keiran yhteiset treenituokiot. Toinen odottaa aina vuoroa ja toinen tekee. Ei nyt mitään vaikeaa, mutta jotain kumminkin. Ovat kyllä molemmat niin ahneita herkuille että niiden voimalla pysyy motivaatio lujana! Saatiin muutamat tunnari-kapulatkin lainaksi kennel redtem'siltä :) katsotaan miten niistä innostutaan, tänään Keiralla vähän aloteltiin oppia.
Dakokin on selvästi innostunut näistä harjoituksista ja tietää jo illalla odottaa niitä.
Aika nopea tuo Keira on oppimaan. Täytyy mainita myös neidin sisäsiisteys. Yhtiäkään hätiä ei ole sisälle tullut. Iso kiitos varmasti kuuluu Erjalle kun on pentusia ulos tarpeille hätistellyt!

Autossa oloa on myöskin harjoiteltu ja kaupungissa käyty ihmettelemässä maailman menoa. Äitini bordercollieihin on tutustuttu ja Milasta onkin tullut Keiran paras paini-kaveri!

Tällainen viikko on ollut. Kuulumisia taas lisää kunhan kerkiän :)

Keira

Neito kasva hurjaa kyytiä ja on hulluista riehumiskohtauksista päätellen kotiutunut hyvin!

"Tehdäänpä talon pelisäännöt heti selviksi, sintti...!"

Blackroyal's Emiko

Uusi perheenjäsenemme Blackroyal's Emiko "Keira" esittäytyy.
Lauantaina hain neidon Erjalta, jäätiin sitten Helsinkiin yöksi ja eilen kotiin. Eipä ollut pentu moksiskaan paikanvaihdoksista. Tänään pyrähdettiin katsomaan Retua, Milaa ja Salamaa. Lisäksi nähtiin kissoja ja lehmiä :) Aika rohkea pentu, tyynesti suhtautuu kaikkeen uuteen. Tänään tein monitoimikoneella porkkanaraastetta eikä edes viiksikarva heilahtanut kun koneen päälle pistin ja pitää kuitenkin aika karseeta mekkalaa! Keira tyytyväisenä jatkoi itsensä puhdistelua..
Dakoon on hienovaraisesti alettu tutustumaan. Ei ole nuo Dakon sosiaaliset taidot kuten äitini bortsuilla. Dakon tutustuminen on (ihan oikeasti) sitä, että istutaan tossa olkkarissa puolen metrin päässä toisista selät vastakkain ja hännät heiluu. No, ei ole ainakaan vihainen..ulkona kuljeksivat jo melko hyvässä sovussa, pentu Dakosta mallia ottaen! Rita ja Nemo on aika neutraalisti suhtautuneet pentuun. On tuo kokoero vaan sen verta melkoinen että ei ihan keskenään uskalla päästää touhuamaan..

dakon puuhia..

 

 

 

 

Dakolla on välillä ihan omat puuhat. Se tarkkailee ulkona tapahtumia ihan omista näkökulmista, pöydällä, kivikasaistutuksen päältä ja useimmiten se kyllä istuu tuolilla. Yhtenä päivänä se mukavuudenhaluisena oli ängennyt itsensä nukkumaan ämpäriin, jossa oli pesuun meneviä koirien peittoja. Yhdessä kuvassa Dakon oma matkalaukku-peti sekä tietysti tyyny! Dako odottelee kaveria itselleen saapuvaksi joulukuun alussa, kun pieni Keira-shiba liittyy perheeseemme!

syksy

 

 

Syksyisiä kuvia vanhuksesta! Kuultiin iloisia vauvauutisia Erjalta, meille on tulossa pieni shiba-vauva. Pentuset ovat syntyneet viime viikolla ja toivottavasti kaikki menee hyvin...

kaverukset

Kuvassa Rita Nemo ja kaverikoira Sara. Kuva otettu keväällä...

Rita 10 vuotta!

Rita mummu täyttää mahtavat 10vuotta tänään! Onnea Rita.

Viimetalvinen kuva, yksi Ritan lempparikuvistani.

Hienoja ulkoilukelejä

Täällä on ollut upeat ulkoilukelit kuten tänään otetuista kuvista näkyy. Hankikelit, joten peltoja pitkin on kuljeksittu ja mäkeäkin laskettu.

AMERIKANAKITAN pentuja

Amerikanakitan pentuja vailla kotia.
8.11. syntyneet pennut etsivät omia kotejaan.
Pennut ovat rekisteröityjä, el.lääk. tarkastamia, useaan kertaan madoitettuja ja pentutestattuja!
Myös aktiiviset sijoituskodit narttu- sekä urospennulle tarjolla.
Pennut asuvat Luumäellä, Etelä-Karjalassa kennel Tie'rmes- väen luona.

Ota yhteyttä Merja ja Hannu Tossavainen
0505731840 tai 0503473180
acca@mbnet.fi

Lääkärissä

Rita kävi eläinlääkärissä. Verikokeet otettiin, samoin pissanäyte.
Verikokeissa Ritan verensokeri oli todella alhainen. Se oli vain 2,3 kun normaaliraja alkaa 3,4:stä.
Lisäksi kaliumarvot oli normaalin ylärajoilla ja natriumit taas alakantissa joten lääkärille tuli epäilys addisonin taudista. Muitakin täsmääviä oireita löytyi. Tietty voi olla jotain muutakin. Täytyisi tehdä tarkempia tutkimuksia toisella lääkärillä jos varmuutta haluaisi.
Pissanäytteessä oli ph melkein 9 ja siihen saatiin sitten määräys syöttää c-vitamiinia ettei tulisi pissatulehdusta.
Lääkäri tunnusteli myös Ritan selän ja taivutteli koivet. Tästä tuloksena vahva epäilys välilevytyrästä. Ilmeisesti se pissan pidätysongelma voi olla peräisin siitä.
Nyt sitten vaan kova yritys että Ritalle alkaisi ruoka maistua jotta verensokerit saataisiin ylös.
Kipulääkettä koipiin ja seuraillaan nyt sitten tilannetta.
Kyllä se onkin nyt vähän innostunut paremmin syömään. Selvästi kuitenkin takajalat/selkä kipuilee.
Ensi viikolla toimitan vielä uuden pissanäytteen ja katsotaan ph. Pariin otteeseen on jotain märkää matosta löytynyt ja Rita on kyllä heti päässyt ulos kun on sitä pyytänyt ettei tulisi siivottavaa :)
Tällaista, katsotaan miten homma etenee...

Kuvassa Dako

Elämää..

Kuvassa Dako nukkuu istuviltaan. Sitä se harrastaa usein jos ei malta lähteä omaan petiinsä :)

Ritalla kävi tänään vahinko. Se pissasi sisään ison lammikon vaikka oli pari tuntia aiemmin tehnyt ulos paritkin pisut. Täytynee soitella huomenna eläinlääkäriin aika ja katsoa ainakin veriarvot.
Olinkin jo yhtenä päivänä ihmetellyt märkää länttiä matossa Ritan noustua ylös ja Nemo on ollut koko ajan nuolemassa Ritan takapäätä..Yhtenä päivänä oli myös Ritan pyllykarvat märän näköiset.
Se on myös ollut vähän alakuloinen eikä ole jaksanut Islan kanssa touhuta ulkohommissa enää niin innokkaasti kuin ennen. Kieltämättä se on myös ollut lähiaikoina huonompi syömään kuin ennen ja vesikin on maistunut..
Tässä on nyt sitten itketty jo Ritan kohtaloa valmiiksi, se kun täyttää kohta 10v. Arvattavastikaan ei ole enää monia vuosia edessä. Voi kurjuus..
Tulee Fiia-kisun viimeiset ajat pahasti mieleen.
No, eipä sitä ikinä tiedä, voihan se olla että vielä tuosta tokenee.

Laittelen sitten tietoa kunhan on lääkäriin päästy, löytyikö mitään selitystä.

elossa...

Juu eli kyllä täällä henki edelleen pihisee, eipä ole vaan saanut aikaisiksi tehdä päivityksiä..
Aika on mennyt koirien kanssa oikeastaan ihan peruspuuhissa sekä tietty näiden ihmislapsien hoitamisessa :)
Rita jaksaa edelleen vaihtelevalla kunnolla. Nyt taas talven tullen on kipulääkettä saanut syötellä. Se on paha kun pää vetää mutta jalat ei. Se puuhailisi kyllä vaikka monta tuntia Islan kanssa ulkona, mäen laskussa ja muissa lumikökkäreiden pureskeluhommissa :) mutta illan tullen ei vanhuksella koipi enää nousekaan. Saas nähdä milloin koittaa Ritskin viimeinen talvi...voi voi..
No Nemo on voinut hyvin, ihmeen hyvin. Ei mitään ongelmaa. Se jaksaa aina yhtä innolla lähteä lenkille ja ihmetyttää vierailijoita ulkomuodollaan. Viimeksi tänään nuohooja sitä ihasteli :) ja onhan se komea koira!
Dakoa on vaivannut taas kertaalleen valeraskaus oireet. Yhtenä yönä herättiin outoon kolinaan ja ensin säikähdin että mikähän rotta se nyt on tunkenut itsensä sisälle. Herätin sitten isännän ja kysyin mikä ääni tuo on (hän kun nukkui sillä puolen sänkyä mistä ääni kuului).. no Pasi sinä sitten vaan tyynen rauhallisesti unen pöpperöissään tokaisi että "Dako tekee pesää" ja jatkoi uniaan. Siis aivan kuin se olisi ihan normaalia että Dako tekee pesää?! No pesäähän se teki meidän vaatekaappiin, oli pengottu tavarat ulos ja sitä rataa.. Seuraavana päivänä sitten tutkailin asiaa ja sain murhaavia katseita Dakolta kun yritin yhtä villasukkakoria lähestyä :) ilmeisesti oli pörröiset pennut sitten koriin syntyneet. Maitoa myös tuntuvat tarvitsevan kun näyttää sitäkin tulevan..
No, olenpahan taas alkanut miettiä toden teolla Dakon leikkuuttamista. Ei sillä ole kuin kerran vuodessa juoksu mutta ei tuo hauskaa ole. Koiraparka on ihan sekasin. Sitten kun Dako myös ajoitain kärsii noista kutinaongelmista niin tuo hormoonien heittely taas aiheutti massiivisen karvanlähdön ja kutinan..

Mutta tällaista, olen kyllä monesti ulkona muistanut että kamera pitäisi olla mukana, jotta voisi kuviakin joskus ottaa. Jospa saisin aikaisiksi joku päivä kun saatiin uusi kamerakin..
Tulisi vaikka aurinkoinen päivä...

Japanilaisten rotujen ystävänä bongasin uuden yhdistyksenkin, linkki löytyy blogin reunasta..

Nyt jännityksellä odotellaan syntyykö jouluisten treffien seurauksena pieniä shibavauvoja länsirannikolle :D

Täytyi vielä käydä lisäämässä että Islan pikkusiskosta kastettiin kesällä Aava Seela Kristiina.
Isla 3v onkin jo innokas koirien hoitaja. Se osaa mm annostella Dakolle kaapista murot kuppiin, harjata sen ja hakea palkkioksi kaapista herkkuja :)