AMERIKANAKITAN pentuja

Amerikanakitan pentuja vailla kotia.
8.11. syntyneet pennut etsivät omia kotejaan.
Pennut ovat rekisteröityjä, el.lääk. tarkastamia, useaan kertaan madoitettuja ja pentutestattuja!
Myös aktiiviset sijoituskodit narttu- sekä urospennulle tarjolla.
Pennut asuvat Luumäellä, Etelä-Karjalassa kennel Tie'rmes- väen luona.

Ota yhteyttä Merja ja Hannu Tossavainen
0505731840 tai 0503473180
acca@mbnet.fi

Lääkärissä

Rita kävi eläinlääkärissä. Verikokeet otettiin, samoin pissanäyte.
Verikokeissa Ritan verensokeri oli todella alhainen. Se oli vain 2,3 kun normaaliraja alkaa 3,4:stä.
Lisäksi kaliumarvot oli normaalin ylärajoilla ja natriumit taas alakantissa joten lääkärille tuli epäilys addisonin taudista. Muitakin täsmääviä oireita löytyi. Tietty voi olla jotain muutakin. Täytyisi tehdä tarkempia tutkimuksia toisella lääkärillä jos varmuutta haluaisi.
Pissanäytteessä oli ph melkein 9 ja siihen saatiin sitten määräys syöttää c-vitamiinia ettei tulisi pissatulehdusta.
Lääkäri tunnusteli myös Ritan selän ja taivutteli koivet. Tästä tuloksena vahva epäilys välilevytyrästä. Ilmeisesti se pissan pidätysongelma voi olla peräisin siitä.
Nyt sitten vaan kova yritys että Ritalle alkaisi ruoka maistua jotta verensokerit saataisiin ylös.
Kipulääkettä koipiin ja seuraillaan nyt sitten tilannetta.
Kyllä se onkin nyt vähän innostunut paremmin syömään. Selvästi kuitenkin takajalat/selkä kipuilee.
Ensi viikolla toimitan vielä uuden pissanäytteen ja katsotaan ph. Pariin otteeseen on jotain märkää matosta löytynyt ja Rita on kyllä heti päässyt ulos kun on sitä pyytänyt ettei tulisi siivottavaa :)
Tällaista, katsotaan miten homma etenee...

Kuvassa Dako

Elämää..

Kuvassa Dako nukkuu istuviltaan. Sitä se harrastaa usein jos ei malta lähteä omaan petiinsä :)

Ritalla kävi tänään vahinko. Se pissasi sisään ison lammikon vaikka oli pari tuntia aiemmin tehnyt ulos paritkin pisut. Täytynee soitella huomenna eläinlääkäriin aika ja katsoa ainakin veriarvot.
Olinkin jo yhtenä päivänä ihmetellyt märkää länttiä matossa Ritan noustua ylös ja Nemo on ollut koko ajan nuolemassa Ritan takapäätä..Yhtenä päivänä oli myös Ritan pyllykarvat märän näköiset.
Se on myös ollut vähän alakuloinen eikä ole jaksanut Islan kanssa touhuta ulkohommissa enää niin innokkaasti kuin ennen. Kieltämättä se on myös ollut lähiaikoina huonompi syömään kuin ennen ja vesikin on maistunut..
Tässä on nyt sitten itketty jo Ritan kohtaloa valmiiksi, se kun täyttää kohta 10v. Arvattavastikaan ei ole enää monia vuosia edessä. Voi kurjuus..
Tulee Fiia-kisun viimeiset ajat pahasti mieleen.
No, eipä sitä ikinä tiedä, voihan se olla että vielä tuosta tokenee.

Laittelen sitten tietoa kunhan on lääkäriin päästy, löytyikö mitään selitystä.

elossa...

Juu eli kyllä täällä henki edelleen pihisee, eipä ole vaan saanut aikaisiksi tehdä päivityksiä..
Aika on mennyt koirien kanssa oikeastaan ihan peruspuuhissa sekä tietty näiden ihmislapsien hoitamisessa :)
Rita jaksaa edelleen vaihtelevalla kunnolla. Nyt taas talven tullen on kipulääkettä saanut syötellä. Se on paha kun pää vetää mutta jalat ei. Se puuhailisi kyllä vaikka monta tuntia Islan kanssa ulkona, mäen laskussa ja muissa lumikökkäreiden pureskeluhommissa :) mutta illan tullen ei vanhuksella koipi enää nousekaan. Saas nähdä milloin koittaa Ritskin viimeinen talvi...voi voi..
No Nemo on voinut hyvin, ihmeen hyvin. Ei mitään ongelmaa. Se jaksaa aina yhtä innolla lähteä lenkille ja ihmetyttää vierailijoita ulkomuodollaan. Viimeksi tänään nuohooja sitä ihasteli :) ja onhan se komea koira!
Dakoa on vaivannut taas kertaalleen valeraskaus oireet. Yhtenä yönä herättiin outoon kolinaan ja ensin säikähdin että mikähän rotta se nyt on tunkenut itsensä sisälle. Herätin sitten isännän ja kysyin mikä ääni tuo on (hän kun nukkui sillä puolen sänkyä mistä ääni kuului).. no Pasi sinä sitten vaan tyynen rauhallisesti unen pöpperöissään tokaisi että "Dako tekee pesää" ja jatkoi uniaan. Siis aivan kuin se olisi ihan normaalia että Dako tekee pesää?! No pesäähän se teki meidän vaatekaappiin, oli pengottu tavarat ulos ja sitä rataa.. Seuraavana päivänä sitten tutkailin asiaa ja sain murhaavia katseita Dakolta kun yritin yhtä villasukkakoria lähestyä :) ilmeisesti oli pörröiset pennut sitten koriin syntyneet. Maitoa myös tuntuvat tarvitsevan kun näyttää sitäkin tulevan..
No, olenpahan taas alkanut miettiä toden teolla Dakon leikkuuttamista. Ei sillä ole kuin kerran vuodessa juoksu mutta ei tuo hauskaa ole. Koiraparka on ihan sekasin. Sitten kun Dako myös ajoitain kärsii noista kutinaongelmista niin tuo hormoonien heittely taas aiheutti massiivisen karvanlähdön ja kutinan..

Mutta tällaista, olen kyllä monesti ulkona muistanut että kamera pitäisi olla mukana, jotta voisi kuviakin joskus ottaa. Jospa saisin aikaisiksi joku päivä kun saatiin uusi kamerakin..
Tulisi vaikka aurinkoinen päivä...

Japanilaisten rotujen ystävänä bongasin uuden yhdistyksenkin, linkki löytyy blogin reunasta..

Nyt jännityksellä odotellaan syntyykö jouluisten treffien seurauksena pieniä shibavauvoja länsirannikolle :D

Täytyi vielä käydä lisäämässä että Islan pikkusiskosta kastettiin kesällä Aava Seela Kristiina.
Isla 3v onkin jo innokas koirien hoitaja. Se osaa mm annostella Dakolle kaapista murot kuppiin, harjata sen ja hakea palkkioksi kaapista herkkuja :)