Pihahommia..

No nyt on taas se pihan raaputtelukausi alkanut. Seuraavat puoli vuotta sitten vaan kykitään kaikki päivät jossakin puskassa, nypitään rikkaruohoja ja siirrellään kasveja TAAS toiseen paikkaan. Hommat ei loput edes tekemällä..
Sitten, jos ykdeksältä illalla joskus on aiempina vuosina sisälle meinannut lähteä, on naapurista kuulunut kommenttia että mihin sitä ollaan matkalla - heillä vasta iltavuoro alkaa..

Ja miten se aina onkin niin, että joka kesäksi on joku pienempi tai isompi projekti tiedossa. Tai pahimmassa tapauksessa useampikin. Yhtenä iltana just viime kesää mietittiin isännän kanssa. Se oli aika painajaismainen näin jälkikäteen ajateltuna. Alkukesällä saatiin saunaremontti tehtyä. Sitten purettiin kahteen mieheen talo hirttä myöten auki. Maalattiin ikkunat ja räystäänaluset, purettiin vanha terassi osittain ja tehtiin uutta tilalle ja maalattiin sekin. Sen lisäksi normi työt, pihatyöt ja elukoiden hoito (ja ties mitä maalaushommia, polttopuiden tekoa ym. mitä ei edes enää onneksi muista). Ite olin vielä kaikenkukkuraks melko tuhdissa tilassa. Edellisenä viikonloppuna asennettiin terassille uusi peltikatto ja seuraavalla viikolla tyttö synty. Huh-huh.. Maanantaina kävin vielä koirien kanssa kunnon lenkillä ja tiistaina illalla kärräsin remppamiesten jätteitä kottareilla pihalta ja välillä kyykin supistus-tuskissani ja siitä sitten keskiviikkoaamuna sairaalaan :)
Ehkä tänä kesänä otetaan vähän rennommin ja onneksi tuo Isla on meitä täällä toppuuttamassa. Ei yksinkertasesti saa mitään tehtyäkään muuta kuin neidin päikkäriaikaan :D

Lisänä on tietenkin ystävämme Rita. Vaikka se onkin mitä ihanin koira, joskus tekisi mieli vaan viedä se mummille ja vaikka jättää sinne koko kesäksi niiden riesaksi. Noh, jos otat haravan, koira kulkee perässä ja inisee. Jos lapiolla mätät, koira seuraa kuin hai laivaa ja pahimmassa tapauksessa yrittää välillä näykkiä lapiota. Jos leikkaat ruohoa, koira roikkuu aina välillä ruohonleikkurin renkaassa. Kun siivoat kukkapenkkiä, koira kävelee eessuntaassun siitä yli ja jos satut heittämään jotakin, esim. multaa, on koira suu auki nakkailemassa sitä suuhunsa. Moottorisahan käyttöä ei voi edes harkita sen läsnäollessa. Koiralta lähtee henki siinä touhussa..ja niin edelleen.. Kaikki kesän arkipäivän askareet ovat siis huomattavasti mielenkiintoisempia Ritan kanssa. Ja tässä tapauksessa edes ikä ei tunnu auttavan. Muita koiria ei voisi tippaakaan kiinnostaa puutarhatouhut. Nemo kulkee korkeintaan perässä sen verran, että pysyy näköetäisyydellä ja hankkii itselleen jonkun mukavan nukkumapaikan. Dako taas tutkailee pihaa ihan omasta näkökulmastaan. Se jahtailee kaikkia mahdollisia pikkuötököitä ja lentäviä lehtiä ja kulkee siinä toivossa, että saisi pyydystettyä vaikka hiirulaisen. :) Tänään meinasi jo sisiliskonkin napata lenkillä...

Sellaista täällä. Mutta kaikenkaikkiaan. On se kivaa, kun kesä tulee. Laajenee vähän nuo reititkin mistä koirien ja vaunujen/rattaiden kanssa pääsee kulkemaan.
Ja tietenkin parasta on että tänä kesänä saan olla KOTONA! Ja sit ei kun hommiin!
Laittelen kuvia, kun selllaisten ottamiseen liikenee aikaa..